The city of Espoo is investing in the maintenance of traditional environments such as meadows and pastures, which are important for biodiversity and are disappearing. The city is allocating additional funding to manage these areas by mowing and controlling invasive species. A survey will be conducted to map the species present in these areas, which will inform future management plans. Espoo also encourages residents to participate in traditional haymaking events and provides information on how landowners can apply for support to manage their own traditional biotopes.

Espoon kaupunki panostaa perinneympäristöjen, kuten niittyjen ja laidunten, hoitoon, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuudelle ja ovat katoamassa. Kaupunki on saanut lisärahoitusta alueiden hoitoon niittämällä ja vieraslajien torjunnalla. Alueilla tehdään lajikartoitus, joka ohjaa tulevia hoitosuunnitelmia. Espoo kannustaa asukkaita osallistumaan perinteisiin heinätalkoisiin ja tarjoaa tietoa siitä, miten maanomistajat voivat hakea tukea omien perinnebiotooppiensa hoitoon.

Espoo invests in the maintenance of valuable traditional environments and maps their species

Espoo panostaa arvokkaiden perinneympäristöjen hoitoon ja kartoittaa niiden lajistoa

The city of Espoo is investing in the maintenance of valuable traditional environments and mapping their species.

Espoon kaupunki panostaa arvokkaiden perinneympäristöjen hoitoon ja kartoittaa niiden lajistoa.

The technical committee approved the plan for a skate park to be built in Laaksolahti sports park in its meeting on Wednesday, May 21, 2025. The construction of the skate park is scheduled to begin in 2026. The skate park will have approximately 850 square meters of concrete surface with various skateable and scooterable shapes. Various skating equipment to be installed on the concrete area will be made of concrete with metal and natural stone parts. The skate park will be separated from other sports park functions by a approximately 2-meter-high fence. The planned construction costs of the skate park are approximately 700,000 euros. The need for the park has been identified in Espoo's skate park program 2014–2024, and the preparation of the Laaksolahti skate park park plan began in the fall of 2024. The project is planned to start in 2026.

Tekninen lautakunta hyväksyi suunnitelman Laaksolahden urheilupuistoon rakennettavasta skeittipaikasta kokouksessaan keskiviikkona 21.5.2025. Skeittipaikan rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuonna 2026. Skeittipaikalle valetaan noin 850 neliömetriä betonista pintaa, jossa on erilaisia skeitattavia ja skuutattavia muotoja. Betonialueelle asennettavat erilaiset skeittivälineet ovat betonia, joissa on metallisia ja luonnonkivisiä osia. Skeittipaikka erotetaan muista liikuntapuiston toiminnoista noin 2 metriä korkealla aidalla. Suunnitellun skeittipaikan rakennuskustannukset ovat noin 700 000 euroa. Tarve puistolle on tunnistettu Espoon skeittipaikkaohjelmassa 2014–2024, ja Laaksolahden skeittipaikan puistosuunnitelman laadinta aloitettiin syksyllä 2024. Hankkeen rakentaminen on tavoitteena aloittaa vuonna 2026.

Laaksolahti to get its own skate park

Laaksolahti saa oman skeittipaikan

Espoo is mentioned as a networked city of five urban centers that values responsibility and humanity, where residents can influence decisions.

Espoo mainitaan verkostomaisena viiden kaupunkikeskuksen kaupunkina, joka arvostaa vastuullisuutta ja inhimillisyyttä ja jossa asukkaat voivat vaikuttaa päätöksiin.

Hanaholmen celebrates its 50th anniversary on June 2, 2025. The King and Queen of Sweden, Carl XVI Gustaf and Silvia, along with the President of Finland, Alexander Stubb, and his spouse, Suzanne Innes-Stubb, will attend the celebration. The event will include speeches from both the King and the President, as well as a panel discussion featuring former Swedish Prime Minister Carl Bildt. During the anniversary year, Hanaholmen will also receive three art gifts. Media representatives are invited to attend the celebration on June 2, 2025.

Hanaholmen täyttää 50 vuotta 2. kesäkuuta 2025. Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa ja kuningatar Silvia sekä tasavallan presidentti Alexander Stubb ja rouva Suzanne Innes-Stubb kunnioittavat juhlatilaisuutta läsnäolollaan. Juhlatilaisuudessa kuullaan sekä kuninkaan että presidentin puheet, ja ohjelmaan sisältyy myös paneelikeskustelu, jossa esiintyy muun muassa Ruotsin entinen pääministeri Carl Bildt. Juhlavuoden aikana Hanaholmen saa myös kolme taidelahjaa. Median edustajat ovat tervetulleita juhlatilaisuuteen 2.6.2025.

The Swedish Royal Couple and the Finnish Presidential Couple to Attend Hanaholmen's 50th Anniversary Celebration

Ruotsin kuningaspari ja Suomen presidenttipari läsnä Hanaholmenin 50-vuotisjuhlassa

The city of Espoo will donate an art gift to Hanaholmen, which will be unveiled at the end of August.

Espoon kaupunki lahjoittaa taidelahjan Hanaholmenille, joka paljastetaan elokuun lopussa.

Espoo-based SaaS company SmartFleet, focusing on reducing corporate vehicle costs, doubled its turnover to approximately €14.3 million in 2024.  The company also doubled the number of vehicles under management.  SmartFleet provides cloud-based vehicle management and optional fleet manager services, achieving high customer satisfaction (NPS 83) and retaining all clients from the previous year.  Customers report average cost savings of 20%.

Espoolainen SaaS-yritys SmartFleet, joka keskittyy yritysten autoilukustannusten alentamiseen, kaksinkertaisti liikevaihtonsa noin 14,3 miljoonaan euroon vuonna 2024. Yritys kaksinkertaisti myös hallinnoimansa ajoneuvojen määrän. SmartFleet tarjoaa pilvipalveluun perustuvaa ajoneuvojen hallinnointia ja valinnaisia fleet manager -palveluita, saavuttaen korkean asiakastyytyväisyyden (NPS 83) ja säilyttäen kaikki edellisen vuoden asiakkaat. Asiakkaat raportoivat keskimäärin 20 prosentin kustannussäästöistä.

SmartFleet Doubles Turnover and Number of Managed Vehicles in a Year

SmartFleet tuplasi liikevaihtonsa ja hallinnoimiensa ajoneuvojen määrän vuodessa

Espoon kaupunki is a new client of SmartFleet in 2024.

Espoon kaupunki on SmartFleetin uusi asiakas vuonna 2024.

YIT Corporation has been chosen to renovate and expand the Tapiola swimming hall in Espoo, Finland.  The project, valued at approximately €35 million, involves renovating all areas of the hall and its exterior, while respecting its original architectural design. Work is set to begin in May 2025, with completion expected in spring 2028.

YIT on valittu Tapiolan uimahallin peruskorjaus- ja laajennushankkeen toteuttajaksi. Hankkeen arvo on noin 35 miljoonaa euroa. Työt alkavat toukokuussa 2025 ja uimahalli valmistuu alustavan arvion mukaan keväällä 2028.  Hankkeessa kunnioitetaan uimahallin alkuperäistä arkkitehtuuria ja tuodaan nykyaikaista tekniikkaa.

YIT Selected as Contractor for Tapiola Swimming Hall Renovation and Expansion Project

YIT valittu Tapiolan uimahallin peruskorjaus- ja laajennushankkeen toteuttajaksi

Espoo city has chosen YIT Oyj to renovate and expand Tapiola swimming hall. The city will cooperate with YIT to preserve the original architectural design while modernizing the facility.

Espoon kaupunki valitsi YIT:n toteuttamaan Tapiolan uimahallin peruskorjauksen ja laajennuksen. Kaupunki tekee yhteistyötä YIT:n kanssa alkuperäisen arkkitehtuurin säilyttämiseksi ja uimahallin modernisoimiseksi.

The Moontwins, a duo consisting of PK Keränen and Leija Lautamaja, released their second official single, Big Silence.  The song is about concern for a quiet neighbor. The duo will celebrate the single's release with a gig in Seinäjoki and are preparing for an international album release tour. Their new album, Night Times, will be released on March 28th, 2025.

The Moontwins -duo julkaisi uuden singlen Big Silence, joka kertoo huolesta hiljaisen naapurin puolesta. Kappale on heidän tulevalta Night Times -albumiltaan, joka julkaistaan 28.3.2025.  Duo juhlistaa singlen julkaisua Seinäjoen keikalla ja valmistautuu kansainväliselle levynjulkaisukiertueelle.

The Moontwins' New Single Big Silence Tells of Worry for a Quiet Neighbor

The Moontwinsin uusi single Big Silence kertoo huolesta hiljaisen naapurin puolesta

Espoon Kulttuurikeskus is a cultural center in Espoo where The Moontwins will perform.

Espoon Kulttuurikeskus on kulttuurikeskus Espoossa, jossa The Moontwins esiintyy.

The Finnish Art Academy Foundation awarded its 2025 prize to four artists: Axel Straschnoy (main prize, including an exhibition at EMMA and a publication), and Kaija Hinkula, Johanna Lonka, and Bita Razavi (each receiving a smaller monetary prize).  The jury praised the artists' spatial works and diverse techniques. The total prize sum is €45,000, with Espoo city providing financial support.

Suomen Taideakatemian säätiö jakoi vuonna 2025 taidepalkintonsa neljälle taiteilijalle: Axel Straschnoy (pääpalkinto, johon kuuluu näyttely EMMAssa ja julkaisu), sekä Kaija Hinkula, Johanna Lonka ja Bita Razavi (jokainen pienemmän rahapalkinnon). Raati kiitti taiteilijoiden tilallisia teoksia ja monipuolisia tekniikoita. Palkintojen yhteissumma on 45 000 euroa, ja Espoon kaupunki tukee palkintoja taloudellisesti.

Finnish Art Academy Foundation Awards 2025

Suomen Taideakatemian säätiön palkinnot 2025

The city of Espoo provided financial support for the art prize.

Espoon kaupunki tuki taidepalkintoa taloudellisesti.

The financial situation of municipalities in Finland weakened in 2024, but less than feared. It appears that municipalities have succeeded in their adjustment measures. The information comes from the Finnish Association of Local and Regional Authorities' (Kuntaliitto) financial statement analysis for 2024. The analysis shows that municipalities' financial statements were stronger than anticipated based on the previous year's budget estimates. Operating costs increased more moderately than expected in 2024. Operating profit, or net operating expenses, increased by 1.8 percent, and in as many as 130 municipalities, it decreased compared to 2023. Despite a positive operating result, the cash flow of municipal finances remained in deficit: measured by the cash flow from operations and investments, municipal finances were in deficit by €470 million. Municipalities' investments remained at a high level, totaling €4.8 billion in 2024. The cash flow was negative because operating revenues were not sufficient to finance all investments. Municipalities increased their debt by €720 million. The debt stock returned to growth after a few years. According to Kuntaliitto's estimates, the weakening of the financial situation is explained by a decrease in tax revenues by €500 million, partly due to the removal of tax deductions related to the social and healthcare reform. The weak economic situation, a decrease in state subsidies by €250 million, and increased interest costs also affected municipalities' revenues and expenses. Municipalities' unemployment insurance contributions also decreased, and their expenses for financing unemployment benefits decreased further, even though long-term unemployment rose rapidly at the end of the year. Municipalities' combined result was €1,100 million in 2024. The result was positive in 203 municipalities and negative in 80 municipalities. The sale of energy company shares in Mikkeli, the corporatization of the water utility in Tampere, and the positive results of Helsinki and Espoo covered over 70 percent of the country's total result. Without these cities, the municipalities' result would be €300 million. Several large and medium-sized cities are among the municipalities with the weakest results. In terms of euro amounts, the weakest results were achieved in Vantaa, Hamina, and Lahti. However, in per capita terms, smaller municipalities are at the weakest end of the spectrum. Significant investment pressures and managing cost development will continue to challenge the outlook for municipal finances in the coming years. It will be difficult to eliminate the structural deficit. Municipal finances are becoming increasingly dependent on general economic, employment, and tax revenue developments. The importance of municipal group finances is also increasing, and we will receive information about them later in the spring.

Kuntatalouden tila heikkeni vuonna 2024, mutta vähemmän kuin pelättiin. Näyttääkin siltä, että kunnat ovat onnistuneet sopeutustoimissaan. Tiedot käyvät ilmi kuntatalouden tilaa arvioivasta Kuntaliiton tilinpäätösanalyysista vuodelta 2024. Analyysin mukaan kuntien tilinpäätökset olivat vahvempia kuin mitä vuosi sitten talousarvioiden perusteella ennakoitiin. Menokasvu oli vuonna 2024 odotettua maltillisempaa. Toimintakate eli kunnan nettotoimintakulut kasvoivat 1,8 prosenttia ja peräti 130 kunnassa ne pienentyivät vuoteen 2023 verrattuna. Positiivisesta tuloksesta huolimatta kuntatalouden rahavirta jäi alijäämäiseksi: toiminnan ja investointien rahaviralla mitattuna kuntatalous oli -470 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kuntien investoinnit pysyivät korkealla tasolla ollen 4,8 miljardia euroa vuonna 2024. Rahavirta oli negatiivinen, koska käyttötulot eivät riittäneet kaikkien investointien rahoittamiseen. Kunnat velkaantuivat lisää 720 miljoonalla eurolla. Lainakanta kääntyi välivuosien jälkeen kasvuun. Kuntaliiton arvioiden mukaan talouden tilan heikkenemistä selittää verotulojen aleneminen 500 miljoonalla eurolla muun muassa sote-uudistukseen liittyneiden verohäntien poistumisen takia. Kuntien tuloihin ja menoihin välittyivät myös heikko suhdannekehitys, valtionosuuksien pieneneminen 250 miljoonalla eurolla sekä kasvaneet korkokustannukset. Kuntien työttömyysvakuutusmaksujen aleneminen laski myös kuluja. Lisäksi kuntien menot työttömyysturvan rahoittamiseen pienenivät vielä, vaikka pitkäaikaistyöttömyys nousi vuoden lopussa jo kovaa vauhtia. Kuntien yhteenlaskettu tulos oli 1 100 miljoonaa euroa vuonna 2024. Tulos oli positiivinen 203 kunnassa ja negatiivinen 80 kunnassa. Energiayhtiöiden osuuksien myynti Mikkelissä, vesilaitoksen yhtiöittäminen Tampereella sekä Helsingin ja Espoon positiiviset tulokset kattoivat koko maan tuloksesta yli 70 prosenttia. Ilman näitä kaupunkeja kuntien tulos jäisi 300 miljoonaan euroon. Useita isoja ja keskisuuria kaupunkeja sijoittuu heikoimpaan tuloksen kuntajoukkoon. Euromääräisesti heikoimmat tulokset tehtiin Vantaalla, Haminassa ja Lahdessa. Asukaskohtaisissa tarkasteluissa heikoimpaan ääripäähän nousee sen sijaan pienempiä kuntia. Mittavat investointipaineet sekä kustannuskehityksen hallinta haastavat tulevinakin vuosina kuntatalouden näkymiä. Rakenteellisesta alijäämästä on vaikea päästä eroon. Kuntien talous on entistä riippuvaisempi myös yleisestä talous-, työllisyys- ja verotulokehityksestä. Myös kuntakonsernien talouden merkitys korostuu ja niistä saamme tietoja vasta myöhemmin keväällä.

Municipal Finances Weakened in 2024, but Municipalities' Own Adjustment Measures Strengthened the Economy

Kuntatalouden tila heikkeni: Kuntien omat sopeutustoimet vahvistivat taloutta vuonna 2024

The city of Espoo had positive financial results in 2024, which contributed to the positive financial results of the country.

Espoon kaupunki sai positiivisia taloudellisia tuloksia vuonna 2024, mikä vaikutti maan positiivisiin taloudellisiin tuloksiin.

The Talousguru competition, which tests high school students' financial knowledge and understanding, has announced its 14 finalists. The competition, which has been held annually since 1997, offers study places at eight Finnish universities as its main prize. The finalists will compete in oral debates on February 27th, which can be watched live on Kauppalehti's website. The winner of the 2025 Talousguru competition will be announced at the award ceremony starting at 3:45 PM on the same day.

Lukiolaisten Talousguru -kilpailun finaaliin on selvinnyt 14 lukiolaista. Kilpailu, joka on järjestetty vuosittain vuodesta 1997 lähtien, testaa lukiolaisten talousosaamista ja -ymmärrystä. Pääpalkintona on opiskelupaikkoja kahdeksassa suomalaisessa yliopistossa. Finaalin suullisia pariväittelyitä voi seurata suorana Kauppalehden verkkosivuilta 27. helmikuuta klo 14.00 alkaen. Vuoden 2025 Talousguru julkistetaan samana päivänä klo 15.45 alkavassa palkintojenjaossa.

14 High School Students Advance to the Talousguru Finals – Watch the Live Broadcast on February 27th on Kauppalehti

Talousgurun finaaliin selvitti tiensä 14 lukiolaista – seuraa suoraa lähetystä 27.2. Kauppalehden sivuilta

Kasperi Reunanen, a student from Otaniemen lukio, is one of the 14 finalists in the Talousguru competition.

Kasperi Reunanen, Otaniemen lukion oppilas, on yksi Talousguru-kilpailun 14 finalistin joukosta.

WeeGee Näyttelykeskus

Y-tunnus

Puhelinnumero

Sähköposti

Toimipaikan osoite

Postiosoite

Nettisivut

Liikevaihto

Tilikauden tulos

Onko tämä sinun yrityksesi?

Päättäjät

Avainluvut

Yritys ja toimipaikat

Espoon kaupunki

Kokoustilat, konferenssitilat

Yritysrakenne

Päätoimipaikka

Sivutoimipaikat

Yritykseen liittyvät uutiset