The National Board of Antiquities in Finland granted a total of EUR 430,000 in subsidies to innovative projects by professionally managed museums in 2025.  The funded projects focus on increasing the societal impact of cultural heritage and art through new operating models.  Thirteen projects were selected from 38 applications, with funding ranging from EUR 19,000 to EUR 45,000.  Many projects emphasize community participation and collaboration, aiming to make museums more accessible and relevant to local communities.  The initiative also supports the development of inter-museum cooperation and networking.

Museovirasto myönsi vuonna 2025 yhteensä 430 000 euroa valtionavustuksia ammatillisesti hoidettujen museoiden innovatiivisille hankkeille. Avustusten saaneissa hankkeissa edistetään kulttuuriperinnön ja taiteen yhteiskunnallista vaikuttavuutta uudenlaisilla toimintamalleilla.  13 hanketta valittiin 38 hakemuksesta, ja avustusten suuruus vaihteli 19 000–45 000 euroa. Monet hankkeet painottavat osallistamista ja yhteistyötä, tavoitteena tehdä museoista entistä läheisempiä ja merkityksellisempiä paikallisille yhteisöille.  Avustukset tukevat myös museoiden välistä yhteistyötä ja verkostoitumista.

The National Board of Antiquities Granted Subsidies for Innovative Projects of Professional Museums

Museovirasto jakoi valtionavustuksia ammatillisten museoiden innovatiivisille hankkeille

Vantaan kaupunginmuseo received funding for a project integrating participation into daily museum operations.

Vantaan kaupunginmuseo sai rahoitusta museon arkityöhön osallistumisen integroimiseen liittyvään hankkeeseen.

The financial situation of municipalities in Finland weakened in 2024, but less than feared. It appears that municipalities have succeeded in their adjustment measures. The information comes from the Finnish Association of Local and Regional Authorities' (Kuntaliitto) financial statement analysis for 2024. The analysis shows that municipalities' financial statements were stronger than anticipated based on the previous year's budget estimates. Operating costs increased more moderately than expected in 2024. Operating profit, or net operating expenses, increased by 1.8 percent, and in as many as 130 municipalities, it decreased compared to 2023. Despite a positive operating result, the cash flow of municipal finances remained in deficit: measured by the cash flow from operations and investments, municipal finances were in deficit by €470 million. Municipalities' investments remained at a high level, totaling €4.8 billion in 2024. The cash flow was negative because operating revenues were not sufficient to finance all investments. Municipalities increased their debt by €720 million. The debt stock returned to growth after a few years. According to Kuntaliitto's estimates, the weakening of the financial situation is explained by a decrease in tax revenues by €500 million, partly due to the removal of tax deductions related to the social and healthcare reform. The weak economic situation, a decrease in state subsidies by €250 million, and increased interest costs also affected municipalities' revenues and expenses. Municipalities' unemployment insurance contributions also decreased, and their expenses for financing unemployment benefits decreased further, even though long-term unemployment rose rapidly at the end of the year. Municipalities' combined result was €1,100 million in 2024. The result was positive in 203 municipalities and negative in 80 municipalities. The sale of energy company shares in Mikkeli, the corporatization of the water utility in Tampere, and the positive results of Helsinki and Espoo covered over 70 percent of the country's total result. Without these cities, the municipalities' result would be €300 million. Several large and medium-sized cities are among the municipalities with the weakest results. In terms of euro amounts, the weakest results were achieved in Vantaa, Hamina, and Lahti. However, in per capita terms, smaller municipalities are at the weakest end of the spectrum. Significant investment pressures and managing cost development will continue to challenge the outlook for municipal finances in the coming years. It will be difficult to eliminate the structural deficit. Municipal finances are becoming increasingly dependent on general economic, employment, and tax revenue developments. The importance of municipal group finances is also increasing, and we will receive information about them later in the spring.

Kuntatalouden tila heikkeni vuonna 2024, mutta vähemmän kuin pelättiin. Näyttääkin siltä, että kunnat ovat onnistuneet sopeutustoimissaan. Tiedot käyvät ilmi kuntatalouden tilaa arvioivasta Kuntaliiton tilinpäätösanalyysista vuodelta 2024. Analyysin mukaan kuntien tilinpäätökset olivat vahvempia kuin mitä vuosi sitten talousarvioiden perusteella ennakoitiin. Menokasvu oli vuonna 2024 odotettua maltillisempaa. Toimintakate eli kunnan nettotoimintakulut kasvoivat 1,8 prosenttia ja peräti 130 kunnassa ne pienentyivät vuoteen 2023 verrattuna. Positiivisesta tuloksesta huolimatta kuntatalouden rahavirta jäi alijäämäiseksi: toiminnan ja investointien rahaviralla mitattuna kuntatalous oli -470 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kuntien investoinnit pysyivät korkealla tasolla ollen 4,8 miljardia euroa vuonna 2024. Rahavirta oli negatiivinen, koska käyttötulot eivät riittäneet kaikkien investointien rahoittamiseen. Kunnat velkaantuivat lisää 720 miljoonalla eurolla. Lainakanta kääntyi välivuosien jälkeen kasvuun. Kuntaliiton arvioiden mukaan talouden tilan heikkenemistä selittää verotulojen aleneminen 500 miljoonalla eurolla muun muassa sote-uudistukseen liittyneiden verohäntien poistumisen takia. Kuntien tuloihin ja menoihin välittyivät myös heikko suhdannekehitys, valtionosuuksien pieneneminen 250 miljoonalla eurolla sekä kasvaneet korkokustannukset. Kuntien työttömyysvakuutusmaksujen aleneminen laski myös kuluja. Lisäksi kuntien menot työttömyysturvan rahoittamiseen pienenivät vielä, vaikka pitkäaikaistyöttömyys nousi vuoden lopussa jo kovaa vauhtia. Kuntien yhteenlaskettu tulos oli 1 100 miljoonaa euroa vuonna 2024. Tulos oli positiivinen 203 kunnassa ja negatiivinen 80 kunnassa. Energiayhtiöiden osuuksien myynti Mikkelissä, vesilaitoksen yhtiöittäminen Tampereella sekä Helsingin ja Espoon positiiviset tulokset kattoivat koko maan tuloksesta yli 70 prosenttia. Ilman näitä kaupunkeja kuntien tulos jäisi 300 miljoonaan euroon. Useita isoja ja keskisuuria kaupunkeja sijoittuu heikoimpaan tuloksen kuntajoukkoon. Euromääräisesti heikoimmat tulokset tehtiin Vantaalla, Haminassa ja Lahdessa. Asukaskohtaisissa tarkasteluissa heikoimpaan ääripäähän nousee sen sijaan pienempiä kuntia. Mittavat investointipaineet sekä kustannuskehityksen hallinta haastavat tulevinakin vuosina kuntatalouden näkymiä. Rakenteellisesta alijäämästä on vaikea päästä eroon. Kuntien talous on entistä riippuvaisempi myös yleisestä talous-, työllisyys- ja verotulokehityksestä. Myös kuntakonsernien talouden merkitys korostuu ja niistä saamme tietoja vasta myöhemmin keväällä.

Municipal Finances Weakened in 2024, but Municipalities' Own Adjustment Measures Strengthened the Economy

Kuntatalouden tila heikkeni: Kuntien omat sopeutustoimet vahvistivat taloutta vuonna 2024

The city of Vantaa had one of the weakest financial results among Finnish municipalities in 2024.

Vantaan kaupunki sai yhden heikoimmista taloudellisista tuloksista Suomen kunnista vuonna 2024.

The government of Petteri Orpo proposes changes to the compensation granted to landowners under the expropriation law. In the future, compensation for expropriations would be paid based on market value. In addition, a fixed 25% increase would be added to the expropriation compensation. The protection of property used for living and business would be improved, and the provisions on reducing value due to zoning would be repealed from the law. The MTK (Central Union of Agricultural Producers and Forest Owners) welcomes the amendment but emphasizes that the reform is not sufficient for power line compensation. They call for a law that would allow landowners to share in the profits of the expropriator's business.

Petteri Orpon hallitus esittää muutoksia lunastuslain nojalla myönnettäviin korvauksiin maanomistajille. Lunastuksista maksettaisiin jatkossa markkina-arvon mukainen korvaus. Lisäksi lunastuskorvauksiin lisättäisiin kiinteä 25 prosentin korotus. Asumiseen ja elinkeinon harjoittamiseen käytettävän omaisuuden turvaa parannettaisiin ja laista kumottaisiin asemakaavoituksesta johtuvat arvon leikkaamista koskevat säännökset. MTK pitää korvausuudistusta välttämättömänä, mutta vielä jäi tehtävää. Sähkölinjakorvauksien osalta uudistus ei ole riittävä. Hallituksen on käärittävä hihat ja valmisteltava laki, jolla maanomistaja saa osuutensa lunastajan liiketoiminnan tuotosta.

Expropriation Law Amendment Finally Moving Forward - Reform Not Sufficient for Power Lines

Lunastuslain muutos etenee vihdoinkin – sähkölinjojen osalta uudistus ei ole riittävä

The City of Vantaa is involved in a case before the European Court of Human Rights initiated by MTK regarding an expropriation compensation. 

Vantaan kaupunki on osallisena MTK:n käynnistämässä prosessissa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa pakkolunastuskorvauksesta.

A company in Vantaa was unable to hire an unemployed job seeker due to a lack of funding for wage subsidies. The transfer of employment services from the state to municipalities has resulted in a situation where Vantaa's budget is already fully allocated for wage subsidies, leaving no room for new applications. The company, which had planned to hire the job seeker with the help of wage subsidies, is now facing difficulties due to the lack of funding. The company's representative expressed disappointment, stating that they feel like they have broken their promise to the job seeker. The situation highlights the challenges faced by municipalities in managing the transition of employment services and the potential impact on both businesses and job seekers.

Vantaalainen yritys ei ole voinut palkata työtöntä työnhakijaa, koska se ei ole saanut palkkatukipäätöstä. Työllisyyspalveluiden siirtyminen valtiolta kunnille on johtanut tilanteeseen, jossa Vantaan budjetti on jo täysin varattu palkkatukiin, eikä uusille hakemuksille ole tilaa. Yritys, joka oli suunnitellut palkkaavansa työnhakijan palkkatuen avulla, kohtaa nyt vaikeuksia rahoituksen puutteen vuoksi. Yrityksen edustaja ilmaisi pettymyksensä todeten, että he tuntevat pettäneensä lupauksensa työnhakijalle. Tilanne korostaa haasteita, joita kunnat kohtaavat työllisyyspalveluiden siirtymisessä ja sen potentiaalisia vaikutuksia sekä yrityksiin että työnhakijoihin.

Unemployed Person Could Not Be Hired in Vantaa, Behind It Is a Huge Change: "It Feels Like We Have Broken Our Promise"

Työtöntä ei voitu palkata Vantaalla, taustalla jättimuutos: ”Tuntuu, että olemme pettäneet lupauksemme”

The city of Vantaa's budget is not able to cover new wage subsidies.The city of Vantaa had already received 7.8 million euros in wage subsidies and start-up grants from the state.The city of Vantaa is considering allocating more funds for wage subsidies.

Vantaan kaupungin budjetti ei veny uusiin palkkatukipäätöksiin.Valtio oli jo myöntänyt Vantaan osalta 7,8 miljoonan euron edestä palkkatukea ja starttirahaa.Vantaan työllisyysjohtaja aikoo esittää lisää rahaa palkkatukiin.

Vantaan kaupunki